Ethän syytä minua varkaaksi!
En ole varas vaan työtä tekevä ja veroja maksava Suomen kansalainen. Miksi minun tulisi kantaa leimaa varas? oli erään romaninaisen oivallisesti kiteytetty kysymys siitä, että pitääkö romanina alistua siihen, että turvallisuusalan yksittäinen työntekijä(t) vahvistaa käsitystä romaneista varkaina.
Monissa tiukoissa tilanteissa, kuten vaikkapa Ukrainan ja Venäjän välisessä sodassa olemme saaneet uutisten kautta kuulla ja nähdä sankaritekoja. Jossakin vaiheessa jopa uutisoitiin Ukrainan romaneiden tekemästä yksittäisestä sankariteosta, joka nimettiin ensin varkaudeksi ja sitten myöhemmin korjattiin takavarikoinniksi.
Monella on yleinen käsitys siitä, että romanien kulttuuriin kuuluu varastaminen. Kysymys on yksi yleisimmistä kysymyksistä opettaessani korkeakouluopiskelijoita sotealalla. Osa jopa romaneista itsestään ajattelee, että tottakai varastaminen kuuluu osaksi romaniuttani. Kerran eräs korkeassa seurakunnallisessa tehtävässä oleva nainen totesi minulle ihan tosissaan, että eikö teidän moraalinne varastamisen suhteen ole sallivampi kuin pääväestön eli hän rodullisti kohdallemme varastamisen. Surullista, stigmaattinen ajattelu ja leimaaminen on tehnyt tehtävänsä.
En koskaan väitä, etteikö romaneissa olisi varkaita, murhaajia, pedofiilejä jne. On tietenkin, joskus mietin, että ihan liikaakin. Meistä ihmisistä - olipa väriltään minkälainen vaan - on vaikka ja mihin. Toiset enemmän ja toiset vielä enemmän. En usko, että se on etnisyyssidonainen. Ihmisten pahat teot ovat syntiinlankeemuksen seurausta. Yksikään etninen ryhmä ei ole näistä synninseurauksista vapaa. Joskus jopa näkyy niin, että mitä näennäisesti sivistyneempi yhteisö sen hirvittävämmät teot löytyy kaapeista. Voidaan jopa kysyä, että kumpi on pahempi varas, pankin ryöstäjä vai pankin johtaja? Kyllä meistä kaikista saattanee löytyä "varas", jos olosuhteet ovat sen mukaiset.
Joidenkin mukaan on ja oli väärin, että romanit nostivat metelin yksittäisen vartijan tekemästä näennäisesti huumorilla tehdystä videosta TikTokissa, missä turvallisuusalan edustaja vahvisti mielikuvaa romaneista varkaina ja näin kiihotti kansanryhmää vastaan (YLE-uutinen). Se, että turvallisuusalan työntekijät jollakin paikkakunnalla osaavat nähdä eri etnisyyden edustajat yksilöinä, ei valtakunnallisesti toimi.
Helsingin Sanomien (2019) mukaan järjestyksenvalvojia ohjeistetaan tarkastamaan kaikki romanit, koska heillä on "aina puukko" – vartijat kertovat myös, että turvallisuusalalla on etnistä profilointia. Tällä on siis suora vaikutus sille, että vartijat näkevät romanit varastelevana porukkana, useimmiten ilman poikkeuksia. Pitkän linjan turvallisuusalan asiantuntija ja yrittäjä Marko Latvala toteaa (31.1.2023) Romano Mirits radio-ohjelmassa, ettei viimeaikaiset ylilyönnit tule täysin yllätyksenä, ottaen huomioon paljonko vartijoita on ja millaista porukaan alalle mahtuu; kirjo on aikamoinen ks. lisää . Latvala näkee, että suurin osa on varmasti hyvääkin porukkaa mutta ylilyönneiltä ei vältytä eikä olla vältytty. Latvala CFS Securityn toimitusjohtajana peräänkuuluttaa myös palveluiden ostajan vastuuta siitä, ettei se halvin vartiointifirma aina ole se järkevin eikä parhain vaihtoehto. Alan pitkäaikaisemmat asiantuntijat ovat ehkä hieman kalliimpia mutta myös asiansa osaavia yrityksiä työntekijöineen, joille puhuminen on tärkein työväline komppaa romanitaustainen vartija Petri Kuusisto.
Vartiointialalla saattanee varmasti näkyä eri tekijöistä ja paikkakunnasta riippuen eri etnisyyksien edustus ajoittain suurenakin "asiakkaan" roolissa mutta on hyvä myös tietää, että romaneita ja muita etnisyyksiä löytyy myös palvelun tarjoajien joukosta. Kuusisto vahvistaa alansa edustajana, että kyllä alalla löytyy rasismia ja etnistä profilointia (ks. Etnisen profiloinnin kontrollointi ja välttäminen yksityisellä turvallisuusalalla, Järvinen Turun yliopisto 2022) . Latvala vahvistaa, että ohjeistus romanien seuraamiseen tulee yleensä vartiointiyrityksille toimeksiantona ellei jopa käskynä palvelunostajalta. Kuusisto asiantuntijana peräänkuuluttaa jokaisen vartijan noudattamaan lakia, joka sanelee toimeksiannoista huolimatta jokaisen turvallisuusalan työntekijän toimintaa.
Toivon sydämestäni, ettemme koskaan jäisi siihen, että jonkun kansanryhmän ylle asetettu stigma saisi meidät ajattelemaan yksioikoisesti "tuollaisia he ovat" kyseenalaistamatta omaa ajatusta ja lyötyä stigmaa. Maailmaa pitää muuttaa yksi askel kerrallaan. Työtä pitänee tehdä moniin suuntiin.