Taivaan portit ja helvetin liekit

09.11.2020
Aamun ajatus - kun kohtaat kuoleman, missä sinä heräät?
Jumala on säätänyt meille jokaiselle oman aikajanan, jonka sisällä synnymme, elämme, saavutamme, menetämme, onnistumme, epäonnistumme ja lopulta koittaa aika katsoa kuolemaa silmistä silmiin. Jokaisella meillä on omanpituinen aikamme, tuhlattavaksi siitä ei riitä.

Nousiainen vangitsee kirjassaan Yksi ainoa elämä ihmiselämää kuvaavan ajan onnistuneesti. Elämäsi alussa jalkojesi alla on kasa tiiliä - jokaisella oman elämän määrän verran. Joka päivä kasasta poistetaan yksi tiili ja eräänä päivänä tulee se viimeisen tilin vuoro. Vaikka tietäisimme tuon viimeisen tiilen ottamispäivän, se lopulta kuitenkin meidät aina yllättää; kuolema helpotuksenkin tuodessaan yllättää.


Olen työni mutta myös hengellisen virkani kautta saanut olla paljon kuoleman kanssa tekemisessä. Olen toimittanut viimeistä palvelua useille vainajille pukemalla heidät arkkuun. Käsilläni olen saanut palvella niin läheisiä kuin vieraampiakin. Jokaisen kohdalla olen pysähtynyt aina miettimään yhtä.


Kun elämämme täällä päättyy ja ummistamme silmämme ja avaamme ne ajan rajan tuolla puolen. Miltä se tuntuu, mitä ajattelemme, mietimme ... kuinka monelle tuo silmien avaaminen tuolla puolen on ihana uskon täyttymys ja kuinka monelle sydäntäraastava pakokauhu, mikä valtaa koko olemuksen - se oli sittenkin totta!

Draama Taivaan portit ja helvetin liekit on onnistunut hyvin vangitsemaan draaman keinoin nuo hetket vaikuttavasti. Näin draaman ensimmäisen Turussa noin 20 vuotta sitten ja eilen Helsingin Kontulassa. Edelleen draama teki vaikutuksen ja herätti tunteita, ajatuksia, naurua, kyyneleitä...