Suomessa on edelleen työsyrjintää – Mertsi Ärling muutti nimensä pärjätäkseen työmarkkinoilla

Pääministeri Orpo aloitti eilen yhdenvertaisuutta koskevat keskustelut eri ryhmien kanssa. Asiantuntijat jatkoivat keskustelua työsyrjinnästä Ylen aamussa.

Ylen Aamu-tv Kuuntele koko juttu

ANNI KAVANDER19.3. 12:53•Päivitetty 20.3. 10:58Jaa

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) isännöi eilen maanantaina pyöreän pöydän keskustelua yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Taustalla oli viime kesän rasismikeskustelu.

Tilaisuudessa oli tarkoituksena etsiä keinoja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi Suomessa. Eilisessä tapaamisessa keskityttiin työelämään ja työn saantiin liittyviin kysymyksiin.

Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen projektipäällikkö Mona Eid puivat työelämässä esiintyvää rasismia tiistaina Ylen aamussa.

Etenkin afrikkalaistaustaisia syrjitään

THL on tutkinut Suomen ulkomaalaistaustaista väestöä. Väestötutkimukset kielivät, että syrjintä työmarkkinoilla on edelleen yleistä.

THL:n raportin mukaan työsyrjintää kohtaavat eniten Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen muuttaneet miehet. Afrikkalaistaustaisista miehistä 46 prosenttia on kokenut syrjintää työelämässä.

– Se on aika iso luku, Eid sanoo.

THL:n mukaan yleisimmät työsyrjinnän muodot ovat syrjintä esihenkilöiden ja työtovereiden asenteessa, uran etenemismahdollisuuksissa sekä palkkaamisessa.

– Tietynlaiset etniset hierarkiat tulevat esiin siinä, keitä suositaan työkavereina, Eid kertoo.

Eidin mukaan syrjinnälle ei ole Suomessa varaa, koska väestöpyramidi on päälaellaan ja työvoimaa tarvitaan.

– Monimuotoisuus työpaikoilla lisää tutkitusti innovatiivisuutta, tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä, Eid huomauttaa.

Mertsi Ärligin mukaan työelämää voitaisiin moninaistaa jo koulun opinto-ohjauksessa. Mona Eid neuvoo kiinnittämään huomiota siihen, että ohjaus olisi ennakkoluulotonta eikä ihmisiä ohjattaisi etnisyytensä perusteella tietyille aloille.

– Vaan katsotaan ihmisen potentiaalia, unelmia ja haaveita.

Kielitaitovaatimus ongelma

Suomen työmarkkinoilla on havaittu ongelmia ulkomaalaistaustaisten ihmisten palkkaamisessa. Muun muassa Yle on uutisoinut eri alojen ammattilaisista, joiden työllistyminen on tyssännyt esimerkiksi suomen kielen taitoon.

Haasteet työllistymisessä saa monet opiskelijat muuttamaan pois Suomesta. Tähän Orpokin haluaisi puuttua.

THL:n Mona Eidin mukaan monilla kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla on vaikeuksia löytää Suomesta tarvittavia verkostoja. Myös työpaikkojen kielitaitovaatimukset ovat hänen mukaansa "viheliäinen ongelma", jota pitäisi arvioida työpaikoilla kriittisesti.

– Suomen tai ruotsin kielen taitoa tarvitaan työpaikan saamiseen, mutta toisaalta kielen kehittymiseen tarvitaan työpaikka, hän sanoo.

Lue myös: 200 hakemusta, 3 haastattelua, 0 työpaikkaa – Suomi huutaa osaajapulaa, mutta vietnamilainen diplomi-insinööri Khoa Vu ei työllisty

Myös ulkomaalaisella nimellä on todettu olevan vaikutusta työpaikkojen saantiin Suomessa. Romanitaustaisella Mertsi Ärlingillä on siitä omakohtaista kokemusta: hän kertoo muuttaneensa aikoinaan etunimensä Mikaeliksi, jotta työnsaanti helpottaisi.

– Kyllä työpaikkahaastatteluiden määrä kasvoi heti siinä, kun nimi vaihdettiin.

Hakijan henkilötiedot salaavaa anonyymia rekrytointia on pidetty keinona ehkäistä rakenteellista syrjintää työnhaussa.

Eidin mukaan anonyymi rekrytointi voi tuoda työpaikoille enemmän moninaisuutta, mutta myös työnantajien asenteisiin ja tiedostamattomiin ennakkoluuloihin pitäisi kiinnittää huomiota.

Myös Ärlingin mukaan anonyymi rekrytointi on hyvä alku, mutta ei lopullinen ratkaisu.

– Se kertoo, että meillä on ongelmia nimen, sukupuolen ja etnisyyden kanssa, ja se pitäisi poistaa ehdottomasti, hän sanoo.

Juttua korjattu 20.3. klo 10.58: Tarkennettu, että afrikkalaistaustaisista miehistä 46 prosenttia on kokenut syrjintää nimenomaan työelämässä. Päivitetty linkki THL:n raporttiin aiheesta.

TyöelämäRasismiSyrjintä