Työnimi-kampanja sai jatkoa – Meeri Koutaniemi kuvasi neljä suomalaisvaikuttajaa romaniasuissa

Romanien heikkoa asemaa työmarkkinoilla esiin tuonut Työnimi-kampanja saa jatkoa. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi kampanjan julkisuudesta tunnetut vaikuttajat romaniasuissa.

Meeri Koutaniemi kuvasi Tuomas Enbusken, Anne Kukkohovin, Jari Sarasvuon ja Meri-Tuuli Väntsin romaniasuissa. MEERI KOUTANIEMI

Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Työnimi-kampanjassa Tuomas Enbuske, Anne Kukkohovi, Meri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo hakivat töitä romaninimillä laihoin tuloksin. Nyt kampanja jatkuu valokuvaaja Meeri Koutaniemen neljästä vaikuttajasta ottamilla kampanjakuvilla, joissa he esiintyvät romaniasuihin pukeutuneina. Puvustus ja maskeeraus toteutettiin läheisessä yhteistyössä romanien kanssa, ja asujen käytöllä tässä yhteydessä on romaniyhteisön hyväksyntä.

Koutaniemi on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisesti kantaa ottavista valokuvistaan. Vuonna 2014 Koutaniemen ottamat kuvat kahden Masai-heimoon kuuluvan tytön ympärileikkauksista voittivat lukuisia palkintoja valokuvakilpailuissa ja kuvat olivat esillä yhdysvaltalaisessa Time-aikakauslehdessä.

Koutaniemenmukaan päätös lähteä mukaan Työnimi-kampanjaan syntyi helposti:

"Lähdin mukaan kampanjaan, koska koen, että jokaisen tulisi ottaa kantaa vahvasti ja väkevästi suomalaisen työelämän tasa-arvoistamiseen. Työelämässä puhutaan ideaaleista, jotka ovat kaukana totuudesta. Eletään kuplassa, jossa sisäseinämät ovat niin kirkkaat ja heijastavat, että työkuplan ulkopuolelle jääviä ei edes tiedetä olevan olemassa. Tämä kampanja on neula, joka puhkaisee sen kuplan", Koutaniemi sanoo tiedotteessa.

Koutaniemi korostaa yhteiskunnan vastuuta muutoksen käynnistämisessä.

"Syrjinnän vuoksi romanien pääsy osaamistaan vastaavaan työhön ei ole vain vaikeutunut, vaan heiltä on evätty mahdollisuus edetä suomalaisessa yhteiskunnassa paikoille ja työn kärkijoukkoihin, jossa heidän osaamisensa pääsisi sille kuuluvaan arvoon ja valoon. Romanien työkyvyn, ammattitaidon ja potentiaalin tunnustamiseksi tarvitaan rakenteiden ja työnantajien radikaalia havahtumista sekä aitoa tahtoa ongelman ratkaisemiseen", Koutaniemi sanoo.

Projektipäällikkö Mikael Mertsi Ärling Diakista on tyytyväinen Työnimi-kampanjan tähän mennessä saamaan huomioon.

"Kampanjan herättämä runsas keskustelu osoittaa sen merkityksellisyyden. Toivottavasti kampanjan myötä saamme käynnistettyä muutoksen ajattelutavoissa ja asenteissa niin, että nimellä tai etnisellä taustalla ei ole väliä vaan osaamisella."

Maanantaina 26.11. julkaistut kuvat tulevat olemaan esillä koko maan laajuisessa ulkomainonnassa ja sanomalehdissä.

Ärling kertoo M&M:lle, että Työnimi-kampanjan täydentäminen valokuvasarjalla keksittiin kampanjan suunnittelun edetessä, kun haluttiin varmistaa suuren yleisön tavoittaminen ja yhteistyökumppanit olivat varmistuneet.

"Alkuperäinen videokampanja oli suunnattu etenkin työnantajille. Meeri Koutaniemen ottamilla valokuvilla puolestaan tavoitellaan enemmän suurta yleisöä, ja siksi kanavaksi on valittu muun muassa ulkomainonta. Työnhakuvideoitahan ei mainostettu, vaan pääpaino oli some-näkyvyydellä ja mediatiedotteella, joka meni jopa hämmästyttävän hyvin läpi mediassa."

Ärling ei kerro valokuvakampanjan tarkkaa budjettia, mutta sanoo, että kyse on muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta ja rahoittajina on myös muita tahoja.

"Tilat on tietysti kilpailutettu, ja olemme pyytäneet alennusta, sillä kyse on yhteiskunnallisesta eikä kaupallisesta kampanjasta. Mainospinnan tarjoajat ja muut tahot ovat lähteneet hyvin mukaan."

Ärling kertoo, että uusi valokuvakampanja on osa samaa jatkumoa kahden aikaisemman kampanjan kanssa. Niistä ensimmäinen oli romaniyhteisön sisälle suunnattu sosiaalisen median kampanja, jossa romaninuoret tekivät kuukauden ajan päivityksiä kouluarjestaan ja kannustivat toisiaan opiskelemaan.

Työnimi-videokampanja puolestaan oli suunnattu työnantajille.

"Emme ajatelleet, että se saisi niin suuren suosion muidenkin kuin työnantajien piirissä. Nyt alkanut kolmas kampanja hyödyntää samaa aineistoa, mutta tavoitteena on tavoittaa suurempi yleisö", Ärling sanoo.

Lisäksi suunnitelmissa on ottaa yhteyttä päättäjiin ja työmarkkinajärjestöihin.

"Tarkoitus on, ettei tämä jäisi vain hyväksi kampanjaksi, joka herätti keskustelua, vaan että asialle tehtäisiin jotakin. Ei vain yhden vähemmistön näkökulmasta vaan niin, että muutenkin kaikki pääsisivät samalle viivalle työnhaussa", Ärling sanoo.

Pukeutuminen on näkyvä osa romanikulttuuria

Kampanjan tiedotteessa Ärling kertoo, että valtaväestöllä on monia vääriä mielikuvia romanikulttuurista, ja mainitsee yhtenä esimerkkinä pukeutumisen.

"Romanikulttuurissa pukeutuminen on osa molemminpuolista kulttuurillista kunnioittamista. Monet pääväestön edustajat kuitenkin olettavat pukeutumisen olevan este työnteolle. Useissa ammateissa on hyvin vapaa ja salliva suhtautuminen pukeutumiseen muutoinkin, ja kulttuuri puolestaan joustaa niillä aloilla, joissa tietty työasu on tarpeen, kuten esimerkiksi sairaaloissa. Joillekin romanityöntekijöille saattaa edelleen tulla kasvojen menettämisen tilanteita tiloissa, joissa on muita, etenkin vanhempia romaneita läsnä, mutta toisaalta nykyään romanikulttuuri on tässäkin valmis kehittymään vallitsevan yhteiskunnan mukaan."

Pukeutuminen on monesti helpoimmin tunnistettava osa romanikulttuuria, ja romanit suhtautuvat asujensa yksityiskohtiin sekä niiden puhtauteen kunnioituksella.

Kampanjakuvien ottamisen yhteydessä on myös tehty making of -video.

Työnimi-kampanja on osa valtakunnallista Nevo tiija - uusi aika -hanketta, jota koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hanke pyrkii tukemaan romanien työllistymistä Suomessa. Mukana on lisäksi kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja järjestöjä eri puolilta Suomea. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Kotimainen rahoittaja on sosiaali- ja terveysministeriö.