Kaikilla ei ole mahdollisuutta väsyä opiskelun ja työelämän kovassa kilpailussa

Valtteri Parikkala toteaa HS:n kolumnissaan (8.7.2019), kuinka HARVA tuntuu ymmärtävän, miten laaja ja vakava ongelma suomalaisten opiskelijoiden väsyminen on. Sen on osoittanut Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kannanotosta ja HS:n asiaa käsitelleestä kolumnista leimahtanut keskustelu. 

Monellakaan opiskelijalla ei ole edes mahdollisuutta kokea väsymystä opiskelun ja pätkätöiden saamisen kovassa kilpailussa tai muuten loppuu leipä pöydästä.

Opiskeluissa ja työelämän kilpailemisen oravanpyörässä jaksaminen on monisyinen haaste ja vaatii selviytymistaitoja. Ratkaisua etsiessä on pakko kysyä, että mihin opiskelijat sitten oikeasti väsähtävät? Selitystä voitaneen hakea siitä, että mielenterveys- ja jaksamisasioista puhutaan enemmän ja niitä diagnosoidaan tehokkaammin. Tämän herättää heti toisen kysymyksen; miksi nuorten mielenterveys on siinä kantimissa kuin se on - meillä Suomessa? Mitä me teemme niin väärin hyvinvointivaltiona, jossa pitäisi useiden mittareiden mukaan olla maailman onnellisin kansa? Herää ajatus, että onko elämästä kadonnut "pienten purojen" onnellisuus. 

No asiaan vaikuttaa ihan varmasti lukuisia muitakin tekijöitä. Yksi merkittävimmistä saattanee olla työmarkkinoiden epävarmuus, joka tulee esille siinä, että harvalla ei ole näköpiirissä määräaikaisuusputken päättymistä edes valmistumisen jälkeen. Mutta tämänkin tosiasian keskellä unohtuu helposti se iso joukko, joiden sukunimi ei ole Virtanen tai Lahtinen, että heidän kilpailunsa samaisissa haasteissa on se, että kunpa saisi edes sen määräaikaisen pestin. Monellakaan heistä ei ole edes mahdollisuutta kokea väsymystä opiskelun ja pätkätöiden saamisen kovassa kilpailussa tai muuten loppuu leipä pöydästä. 

Asiaa voidaan siis katsoa monestakin näkökulmasta mutta silti se ei poista sitä tosiasiaa, että iso osa opiskelijoista kokee merkittävää väsymistä, jolle pitäisi tehdä jotain. Diakin hallinoimassa #VoimaaOpiskeluun -hankkeessa nähdään, että ratkaisemiseen tarvitaan oppilaitoksen ja työelämän sekä opiskelijoiden osallistamista yhteiseen prosessiin. Tarvitsemme opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteistä pohdintaa ja ponnistelua sekä konkreettisia tekoja, jotta koulutusorganisaatioiden vastuualueella olevat toiminnot ovat sellaisia, että opinnoissa jaksetaan ja jaksamisesta johtuvat keskeyttämiset saadaan laskuun. 

Hankkeessa lähestymistavaksi on valittu voimavara- ja ratkaisukeskeinen ajattelu. Opintojen voimavarakulutus voidaankin ratkaisukeskeisyyden hengessä kääntää positiiviseksi päämääräksi - toisin sanoen kysymykseksi siitä, miten opiskelijoiden sitoutumista opintoihin ja siinä jaksamista voidaan edistää. Toisaalta päämäärää kohti kannattaa edetä askel kerrallaan. 

Ratkaisuksi esitämmekin seuraavaa viittä askelmaa, jotka muodostavat yhdessä opintoihin ja arkityöhön integroituvan koulutusmallin. Kuviossa esitetyt koulutusmallin askelmat muodostavat kokonaisuuden, joka sisältää sekä kohdennettuja tukitoimia niille opiskelijoille, joilla on opinnoissaan erityisiä haasteita, että ennaltaehkäiseviä toimia potentiaalisesti kaikille oppilaitoksen opiskelijoille. Olennaista on myös tarjota henkilökunnalle koulutusta opintojen keskeyttämiseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi tarvitaankin toimenpiteitä oppilaitoksen kaikilla tasoilla. 

 #Työnimi #VoimaaOpiskeluun #DiakAmk #OnksPakkoJaksaaVaikkaEiTaho