Uskalla It´s possible - nyt on romanien vuoro
USKALLA - IT´S POSSIBLE! NYT ON ROMANIEN VUORO Nevo tiija - uusi aika sekä Tšetanes naal - koulutuspoluilla ovat Suomen romanien yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja hyvinvointiin sekä koulutuspolkujen nivelvaiheisiin ja työllisyyteen keskittyviä ESR-kehittämishankkeita, joissa toteutetaan romanipoliittisen ohjelman seurantaraportin (2013) edellyttämiä toimenpiteitä.
Hankkeiden päätavoitteena oli, että romanien osallisuus, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus sekä työ- ja toimintakyky ja mahdollisuudet osallistua työelämään ja palveluiden piiriin paranevat huomattavasti. Jokaisella osatoteuttajalla oli yhteisten tavoitteiden lisäksi toteuttajaorganisaation mukaisia erillisiä tavoitteita, jotka ovat nähtävissä kuvassa 1.
Valtakunnallisia hankkeita koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja ne toteutettiin vuosina 2016-2018 yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön, Helsingin, Vantaan, Tampereen, Kuopion ja Salon kaupunkien, Oulun Diakonissalaitoksen, Suomen Romanifoorumi ry:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Otavan opiston ja Seurakuntaopiston kanssa. Alussa mukana oli myös Kris ry, joka organisaatiomuutosten takia joutui jättäytymään pois. Heidän tulostavoitevastuunsa siirtyi Helsingin diakonissalaitoksen osatoteutukseen. Hankkeet ovat tehneet merkityksellistä ja vaikuttavaa yhteistyötä sekä erilaisten romanijärjestöjen, -viranomaisten ja -toimijoiden että erilaisten virastojen kuin myös yksittäisten toimijoiden kanssa. Erityisen intensiivistä yhteistyötä hankkeiden kanssa teki Taiteen edistämiskeskus, jonka omat tavoitteet osuivat erittäin hyvin yksiin koulutuksen ja työllisyyden haasteiden kanssa painimista kuvaavien hankkeiden kanssa.
KUVA 1. Nevo tiija- ja Tšetanes naal -hankkeiden konsortiot. Organisaatiokaavio (Romanien osallisuus 2017). Kaavion toteuttanut Kurppa, Olli-Pekka, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hankkeita toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoilla, ja kotimaisina rahoittajatahoina toimivat Nevo tiijassa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Tšetanes naalissa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sekä Pohjois-Suomen elinkeinokeskus (ELY). Hankkeessa oli myös omarahoitusta jokaiselta osatoteutukselta ja hallinnoijalta, ja hankkeiden kokonaisbudjetti oli yhteensä noin 3 000 000 euroa.
Pieniä askelia yksittäisille henkilöille, isoja harppauksia koko yhteisölle
Hankkeiden näkyminen median kautta on ollut erinomaisen hyvää ja monipuolisesti eri medioita ja viestintäkanavia hyödyntävää. Median monimuotoisuutta käyttämällä on positiivista romanitietoutta viety eteenpäin kampanjoilla, mainoksilla ja mediatiedotteilla, lehtijutuilla, videosarjoilla sekä temaattisesti positiivisella provosoinnilla. Sisällöillä on vaikutettu sekä yhteiskuntaan että romaniyhteisöön päin myönteisesti - tämä todentuu muun muassa saaduista palautteista. Yhteensä mediaosumia oli hankkeiden aikana useita kymmeniä kattaen kaikki valtakunnalliset päämediat. Medianäkyvyyttä ja sen herättämää yleistä keskustelua käsitellään tarkemmin Mäenpään artikkelissa 5.
Teoksessa olevien artikkeleiden kautta on nähtävissä, että hankkeissa on ollut selvästi tekemisen meininki. Romanien oma osallisuus hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa on ollut vahvaa koko hankkeen ajan. Hankkeen piirissä olleet romanit ovat hankkeiden kautta tehdyn työn kautta rohkaistuneet, voimaantuneet ja aktivoituneet itse toimijoiksi eivätkä vain jääneet palveluiden käyttäjiksi. Myös tämän loppujulkaisun kirjoittajista enemmistö on romanitaustaisia.
Mallinnukset tiivistävät hyvät käytännöt
Hankkeiden yleistavoitteita, kuten romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymistä on edistetty hankkeiden kautta monin eri toimenpitein onnistuneesti. Hankkeissa on rohkeasti lähdetty kehittelemään mallinnuksia, joista osa on otettu käyttöön jo hankkeiden aikana kiitettävästi sekä osatoteuttajien että myös muiden kuin hankkeeseen osallistuneiden tahojen toiminnassa. Yhteensä mallinnuksia on 25, ja ne käsittelevät romanien ura- ja koulutuspolkujen tukemista konkreettisin, toistettavin menetelmin. Toivomme, että mallinnukset löytävät tulevien romanityötä tekevien työkaluiksi ja tulevaisuuden työn aihioiksi. Jokaisen mallinnuksen juurruttamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Vain käyttöön päässyt mallinnus voi toimia! Haastamme toimijoita rohkeasti kokeilemaan sekä soveltamaan ja kehittämään niitä omaan toimintaan sopivaksi.
Jokaisessa osatoteuttajan artikkelissa on nostettu esille vähintään yksi tärkeäksi nähty mallinnus. Esiin on tuotu myös niitä mallinnuksia, jotka syystä tai toisesta eivät saavuttaneet sitä tavoitetta, joka hyvälle käytännölle mallinnusta luodessa asetettiin. Esimerkkinä mainittakoon mahdollisuuksien päivä - koulutus- ja työllisyysmessut (Liite 18), mikä jouduttiin toistaiseksi laittamaan hyllylle. Konseptina se oli innovatiivinen ja saikin paljon hyvää aikaiseksi, mutta koimme kuitenkin, ettei sen vaikuttavuus ollut tarpeeksi kattavaa, eikä se saavuttanut sille asetettuja tulostavoitteita, jotta sitä olisi voinut sellaisenaan toteuttaa romanityössä. Messujen aikaikkunan ei koettu olevan nyt, mutta malli voidaan ottaa uudelleen työstöön uusien hankkeiden myötä. Innovatiivisella otteella kohti onnistumisia Hankkeiden toimien kautta on esimerkiksi työllistyneiden määrä noussut reilulla sadalla henkilöllä. Työllistymisen muodot ovat monimuotoiset niin kuin olettaa saattaa, ja niitä tarkastellaan yhtä monisyisesti artikkelikokoelman kolmannessa osiossa NEVO TIIJA - uusi aika.
Myös koulutuspoluille on useita henkilöitä saatu ohjata kehitettyjen menetelmien kautta, joita käsitellään koulutuspolkuja käsittelevässä toisessa osiossa TŠETANES NAAL - Koulutuspoluilla.
Ensimmäinen osio nivoo yhteen romanien osallisuuden yhteisen tavoitteen näkökulmaa muun muassa Diakonia-ammattikorkeakoulun strategisten tavoitteiden näkökulmasta. Niihin romanihankkeet solahtivat kuin itsestään. Korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien tukemista ammattikorkeakoulun hanketoiminnassa käsitellään tarkemmin vararehtori Pirjo Hakalan artikkelissa 2.
Erityisen hyväksi kahden hankekonsertion yhteistyössä on koettu yhteishenki ja innovatiivisuus. On uskallettu rohkeasti kokeilla erilaisia toimintoja osallisuuden, hyvinvoinnin ja koulutuksen sekä työllisyyden edistämiseksi. Jokainen hankkeen osatoteuttaja on syventänyt kehittämistyötään arvioiden ja myötäillen kentän todellisia tarpeita. Näitä myötäilyjä tuodaan eri osatoteuttajien artikkeleissa esille, kuten Helsingin opetusviraston (nykyisin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala) ja Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen (nykyisin nuorisopalvelut) osatoteutuksissa.
Hankkeissa tehdyllä työllä on ollut vahva ja merkittävä vaikutus useaan eri suuntaan. Työn kautta on kyetty herättämään hyvää, kriittistä ja rakentavaa keskustelua sekä yhteiskunnallisesti että romaniyhteisön sisällä. On uskallettu puhua asioista asioiden oikeilla nimillä ja on yhteistoimin sanoitettu käsillä olevat haasteet ja olemassa olevat mahdollisuudet. Näitä käsitellään tarkemmin muun muassa Suomen Romanifoorumin artikkelissa 15 ja hankkeiden viestintään keskittyvässä artikkelissa 5.
Haasteeton hanke on bluffia
Useissa pohdinnoissa ja keskusteluissa sekä peilatessa hankkeiden tulostavoitteisiin on tullut esiin vahva ajatus, että osa romanitaustaisista henkilöistä ei ole omassa kasvussaan tai urakehityksessään vielä siinä vaiheessa, että he näkisivät hankkeiden kautta saadun avun ja hyödyn ajankohtaisuutta tai arvoa. Näköalattomuus oli yksi vaikeimmista nujerrettavista asioista.
Artikkeleissa kuvattujen eri osatoteuttajien tekemän työn kautta on vahvasti vaikutettu romanien työ- ja toimintakykyyn sekä mahdollisuuksiin osallistua niin koulutus- kuin työelämään. Mutta samalla todellisuus näyttää siltä, että kynnyksien madaltamisista huolimatta hankesuunnitelmissa määritellyt tavoitteet olivat joiltakin kohdin vielä liian korkeita tai mahtipontisia. Esille tuli, että tarvitaan vieläkin enemmän yksilöllisempää kohtaamista sekä niin sanottua asiakasrajapinnalle menemistä ja siellä viipymistä. Hankkeet kyllä tekivät työtä parhaansa mukaan tuolla rajapinnalla.
Erityisen vaikuttavana toimintana, joka on saanut myös kentältä hyvää palautetta, on ollut Romanifoorumin käsialaa olevat teemapäivät (Liite 2). Teemapäivien avulla ja kautta on tuettu osallisuutta ja osallistumista. Samalla on myös päästy vaikuttamaan ja käsittelemään niitä mahdollisia esteitä ja mahdollisuuksia, joita elämään, osallisuuteen ja osallistumiseen sekä kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyy. Mutta niin kuin olettaa saattaa työ on hidasta. Tätä hitautta pohditaan muun muassa Nevo tiija -hankkeen projektipäällikön artikkelissa 14.
Erityisenä huomiona hankkeissa todettiin, että yhteiskuntaan vaikuttamisen sijaan painopisteen olisi pitänyt olla vieläkin enemmän yhteisöön päin. Hankkeiden kautta on tullut vahva luottamus siihen, että yhteiskunnan ovet kyllä saadaan auki. Isompi haaste on, saadaanko ovista sisään astujia samassa tahdissa. Suurimpana haasteena oli sitoutumisen vaikeus, mikä tulee esille useammassakin artikkelissa. Yhteisön sisältä tulevien myönteisten esimerkkien merkitys sitoutumiselle vaikuttaa kiistattomalta.
Myös työntekijärekrytoinneissa hankkeissa panostettiin osallisuuteen ja romanikulttuurin tuntemukseen. Yli puolet hankkeiden työntekijöistä oli vahvasti romanikulttuurin asiantuntijoita (romanitaustaisia), mikä nähtiin myönteisenä tekijänä. Romanitaustaisten työntekijöiden mukanaolon positiiviset vaikutukset paikkasivat projektityöskentelyyn tottumattomuutta.
Myös osallistujien houkutteleminen ESR-hankkeissa edellytettyjen osallistujalomakkeiden täyttämiseen oli ajoittain hyvinkin haasteellista. Osa muistakaan lomakkeista, kuten kykyviisarilomake kysymyksineen, eivät sellaisenaan toimineet kulttuurisensitiivisestä näkökulmasta. Taustalla saattoi vaikuttaa pelko tietojen väärinkäytöstä. Tätä problematiikkaa käsitellään erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamassa artikkelissa 21.
Oman haasteensa hankkeiden tekemälle työlle toi myös ajoittain vahvastikin pinnalle nouseva yksittäisten romanivaikuttajien ja aluekohtaisesti romanikentän hankevastaisuus. Aina vastaisuus ei suoranaisesti johtunut Nevo tiija- tai Tšetanes naal -hankkeista vaan taustalla oli mahdollisesti aikaisempien hankkeiden nostattamat tunteet syystä tai syyn vierestä. Pienen yhteisön sisällä melkeinpä "poliittisiksi" muodostuneiden mielipiteiden eroavaisuus oli ajoittain monenkirjavaa ja jopa yhteisöä eri leireihin ajavaa, ja siksi hankkeilta välillä vaadittiinkin hienovaraista diplomatiaa olla puolueeton. Välillä siinä onnistuttiin ja välillä ei.
Onnistumiseen yksi askel kerrallaan
Molempien hankkeiden kautta on työskennelty koko romaniyhteisöön ja yhteiskuntaan vaikuttavien asioiden kanssa mutta myös yksilöllisesti sellaisten nuorten ja aikuisten romanien sekä perheiden kanssa, jotka tarvitsevat tukea koulutus- ja työllisyyspoluillaan. Samalla on tarjottu yrittäjille, ohjaustyötä tekeville ja palveluntuottajille sekä viranomaisille ja päättäjille mahdollisuuksia kasvattaa osaamistaan romanikulttuuriin ja romaneiden kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Molemmissa hankkeissa kantavana teemana on ollut "Uskalla! It´s possible", jonka kautta on haluttu viestiä sekä yksittäisille romaneille rohkeudesta ponnistaa kohti unelmiaan että työnantajille päättäväisyydestä antaa jokaiselle yhdenvertainen mahdollisuus onnistua työuralla.
LÄHTEET
Romanien osallisuus (2018). Hankkeiden organisaatiokaavio. Saatavilla https://peda.net/diak/ romanien-osallisuus/ntjtnhjm Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus ja seuranta.
Työryhmän raportti (2013). Saatavilla https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/70277
Artikkeli julkaistu aliperin Hankkeiden loppujulkaisussa 2018