Entäs se opiskelijoiden jaksaminen?
Suomessa on perinteisesti ihanteena pidetty koulutusuraa, joka etenee tauoitta perusasteelta korkeammille asteille ja työelämään, mutta vaihtelevat elämäntilanteet, muuttuvat työmarkkinat ja yksilöiden valinnat voivat tehdä koulutuspoluista hyvinkin katkonaisia.
Ennenaikaisella koulutusuran katkeamisella on lähes poikkeuksetta aina seurauksia sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Opiskeluissa ja työelämän kilpailemisen oravanpyörässä jaksaminen on monisyinen haaste ja se vaatii selviytymistaitoja.
Ratkaisua etsiessä on oikeutettua kysyä, mihin opiskelijat sitten oikeasti väsähtävät? Selitystä voitaneen hakea siitä, että mielenterveys- ja jaksamisasioista puhutaan enemmän ja niitä diagnosoidaan tehokkaammin. Varmasti osasyynsä silläkin.
Valtteri Parikkala toteaa HS:n kolumnissaan (8.7.2019), kuinka harva tuntuu ymmärtävän, miten laaja ja vakava ongelma suomalaisten opiskelijoiden väsyminen on. Sen on osoittanut kärkevä keskustelu, joka leimahti Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kannanotosta ja HS:n asiaa käsitelleestä kolumnista. Väsymisestä syyllistämisen sijaan hedelmällisempää on varmistaa jokaisen opiskelijan jaksaminen maaliviivaan saakka ja sen yli. Vastavalmistuneen ei tarvitse olla valmiiksi väsynyt työelämään siirtyessään.
Toisaalta opiskelijoiden kanssa työskenteleminen herättää toisenlaisenkin kysymyksen: miksi nuorten mielenterveys on siinä kantimissa kuin se on - meillä Suomessa? Mitä me teemme niin väärin hyvinvointivaltiona, jossa useiden mittareiden mukaan pitäisi asua maailman onnellisin kansa? Olemmeko unohtaneet, että pienistä puroista syntyy valtameri - tämä pätee myös onnellisuuteen.
Mistä voimaa ja jaksamista opiskelun arkeen?
Väsymisepidemiaan vaikuttaa ihan varmasti lukuisia muitakin tekijöitä. Yksi merkittävimmistä saattaa olla työmarkkinoiden epävarmuus, joka tulee esille siinä, että harvalla ei ole näköpiirissä määräaikaisuusputken päättymistä edes valmistumisen jälkeen.
Tämänkin tosiasian keskellä unohtuu helposti se iso joukko työnhakijoita, joiden sukunimi ei ole vaikkapa Virtanen tai Lahtinen, ja joille määräaikaisenkin pestin saaminen on usein suuri haaste. Monellakaan vähemmistöihin kuuluvista työnhakijoista ei väsymisestä huolimatta ole mahdollisuutta hengähtää opiskelun ja pätkätöiden saamisen kovassa kilpailussa tai muuten loppuu leipä pöydästä.
Asiaa voidaan siis katsoa monestakin näkökulmasta mutta silti se ei poista sitä tosiasiaa, että iso osa opiskelijoista kokee merkittävää väsymistä, jolle pitäisi tehdä jotain. Ja paljon on tehtävissä.
Diakin hallinnoimassa Voimaa opiskeluun -hankkeessa nähdään, että opiskelijoiden jaksaminen vaatii oppilaitoksien ja työelämän sekä opiskelijoiden kiinteämpää osallistamista yhteiseen prosessiin. Tarvitsemme opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteistä pohdintaa eikä ainoastaan pohdintaa vaan ihan konkreettisia tekoja, opinnoissa jaksetaan ja jaksamisesta johtuvat keskeyttämiset saadaan laskuun.
Voimaa opiskeluun -hanke on valinnut lähestymistavaksi voimavara- ja ratkaisukeskeisen ajattelun: miten opiskelijoiden sitoutumista opintoihin ja siinä jaksamista voidaan edistää. Päämäärää kohti edetään askel kerrallaan.
Ratkaisuksi esitämme viittä askelmaa, jotka muodostavat yhdessä opintoihin ja arkityöhön integroituvan koulutusmallin. Kuviossa esitetyt koulutusmallin askelmat muodostavat kokonaisuuden, joka sisältää sekä kohdennettuja tukitoimia niille opiskelijoille, joilla on opinnoissaan erityisiä haasteita, että ennaltaehkäiseviä toimia kaikille oppilaitoksen opiskelijoille.
Opintoihin ja arkityöhön integroitu koulutusmalli opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi:
- Tukea riskiryhmien opiskelijoille
- Mielenterveys- ja elämänhallintataitojen vahvistaminen
- Opiskelijoiden vertaistoiminta hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseksi
- Tarinalliset menetelmät mielenterveyden edistämiseksi
- Hyvien käytänteiden levittäminen
Olennaista mallissa on myös tarjota henkilökunnalle koulutusta opintojen keskeyttämiseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi tarvitaankin toimenpiteitä oppilaitoksen kaikilla tasoilla.
Teksti: Mertsi Ärling, Voimaa opiskeluun -hankkeen projektipäällikkö