MEDIASTA POIMITTUJA
Terveydenhuollossa ei ole tilaa rasismille
Rakennetaan yhdessä terveydenhuolto, jossa kohdataan ihminen kulttuurin sijaan.
Mertsi Ärling diagnosoitiin lapsena ”erittäin heikkolahjaiseksi” – nyt hän on asiantuntijatehtävissä
Mertsi Ärling syrjäytyi nuorena. Elämä olisi voinut viedä vankilaan tai ennenaikaiseen hautaan, mutta sitten kaikki muuttui.
Mikael "Medi" Mertsi Ärling hankki korkeakoulututkinnon ja eteni asiantuntijarooliin. Se vaati lujaa uskoa, sillä romanille tällaiset asiat eivät edelleenkään ole itsestäänselvyyksiä suomalaisessa työelämässä.
Työelämän rekrytoinnin yhdenvertaisuus kompastelee edelleen toissijaisiin määreisiin kuten ikään, sukupuoleen tai etnisyyteen. Pakostakin täytyy kysyä, etteikö työtehtävien täyttämisessä tärkein tekijä olekaan hakijan koulutus ja osaaminen sekä soveltuvuus vaadittuun tehtävään?
Romanien opintopolkujen sujuvoittaminen, osallisuuden tukeminen sekä työllisyyden edistäminen ovat tapoja parantaa romaniväestön asemaa yhteiskunnassa. Katsaus Diakin romanityön muotoihin osoittaa, että myös korkeakoulu voi osaltaan olla tukemassa vähemmistön osallisuutta yhteiskunnassa.
Myytti: Romanit eivät halua kouluttautua
Romanien vähäiseen kouluttautumisasteeseen liittyy paljon uskomuksia. Eikö romaniyhteisö tue nuorten kouluttamisista? Kieltääkö romanikulttuuri opiskelemisen nuoriltaan, jotta romaniväestö ei integroituisi liikaa pääväestöön? Vaikka kulttuuri voi osaltaan vaikuttaa asenteisiin, ulottuvat kouluttamattomuuden juuret syvemmälle syrjinnän...
Nuorten pahoinvointi, syrjäytyminen ja väkivaltaistuminen puhuttaa aika ajoin median otsikoissa. Tarve tuoda nuorten elämän todellisuus näkyväksi sekä osallisuuden ja osallistumisen merkitys eivät ole syntyneet tyhjästä. Nuorten asioiden näkyväksi tekeminen on yksi tapa huolehtia heidän hyvinvoinnistaan, siirtymistä eri koulutusasteilta toiselle ja...
Kohtaa ihminen, älä kulttuuria
Monikulttuurisessa yhteiskunnassa voi joskus joutua pohtimaan arjen kohtaamisia. Tarvitseeko minun tuntea kaikki kulttuurit ja niiden tavat kohdatakseni toisen ihmisen kunnioittavasti? Viimekädessä ihminen haluaa kuitenkin tulla kohdatuksi oman itsenään - ihmisenä - eikä yhteisönsä tai kulttuurinsa edustajana.
Ihmisoikeuspuolustaja
Lähes jokainen suomalainen romani kokee viikoittain syrjintää. Ongelmista huolimatta Suomi on romanipolitiikan ykkösmaa, arvioi Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntija Mertsi Ärling.